Tietoa blogista
Rehtorin puuropuhe Opistolaisyhdistyksen puurojuhlassa
Yleisön pyynnöstä huolimatta julkaisemme rehtori Jukka
Nummelinin Jokiläänin kansalaisopiston opistolaisyhdistyksen puurojuhlassa 4.12.2015
pitämän puuropuheen:
Jokiläänin kansalaisopisto eri
vuodenaikoina
Kaikki tietävät, että joulu on kansalaisopistoväelle
kiireistä aikaa: opettajat päättävät kurssejaan, kurssisihteeri johdattaa uusia
tuntiopettajia päiväkirjan täyttämisen saloihin ja pitää kaikkien mielet tyytyväisinä
ja myös rehtori valmistautuu aattoiltaa varten. Joulun aikaa lukuun ottamatta kansalaisopisto
elää pitkälti lukuvuoden mukaan, joka muodostuu kurssien toiminnan rytmistä ja
vuodenaikoihin liittyvistä muista töistä. Miten opiston vuosi siis kuluu?
Kesä
Työvuosi alkaa elokuussa, jolloin lukuvuoden ohjelmaesite
valmistuu ja jaetaan kotitalouksiin. Myös rehtorilla on oma roolinsa, josta hänet
tunnistaa. Juhannuksen aikaan, kun kurssisihteeri opettajien avustuksella
kokoaa tulevan lukuvuoden ohjelmaa, alkaa rehtorin kesäaika. Tällöin rehtori pakkaa
reppunsa ja suuntaa kesälaitumille loman viettoon.
Auringonoton lisäksi rehtori rakastaa vaeltamista etelän hiekkarannoilla. Raikkaat meriaallot ovat oivallinen paikka hyvälle uintireissulle, vaikka usein rehtori toteaakin luonnon läheisyyden uimista tärkeämmäksi. Luonnossa liikkuminen onkin rehtorille paras tapa rentoutua: Lapin karut tunturimaisemat, kauniit metsät korkeine mäntyineen ja korpikuusineen sekä kirkasvetiset joet ja järvet ovat puhtainta luontoa, mitä rehtori todella osaa arvostaa. Niiden parissa hän viettää useat yöttömät yöt kesän aikana.
Syksy
Kesän taittuessa syksyyn opiston toiminta on jo kasvanut
huimasti. Ennen kurssien alkamista opettajat saavat kuitenkin nauttia vielä opettajakokouksen
antimista, kuten kahvista ja pullasta. Tällöin myös rehtori kulkee mielellään kurssisihteerin
kanssa opettajien joukossa keräten suunnittelulomakkeisiin uusia ideoita talven
varalle. Etenkin tuoreet ehdotukset uusista kursseista saavat veden herahtamaan
rehtorin silmille.
Syksyllä opistotoiminta suorastaan hehkuu ruskan väreissä.
Ennen kuin loistokkaat uudet kurssit alkavat, tekee rehtori jokavuotisen
ruskaretkensä. Retkellään hän samoaa erämaan tuntureilla pohtien maailman
asioita ja rentoutuen iltanuotion äärellä. Ruskaretki onkin rehtorille viimeinen
mahdollisuus levätä kunnolla ennen tulevaa joulua. Loppusyksystä opiston
opettajat ja opiskelijat ryhtyvät odottamaan talvea ja vaipuvat hiljalleen
talvihorrokseen.
Talvi
Alkutalvella oppituntien alkamisen jälkeen niin opiston
opettajat kuin toimiston väkikin kokoavat opistolaisensa talvilaitumille.
Tällöin laiskat saavat levätä, mutta opistolla on säpinää. Rehtori on asettunut
mukavasti toimistoonsa lukemaan opiskelijoiden kirjeitä, opettajat ahkeroivat
uusien oppituntiensa parissa, kurssisihteeri huolehtii asiakkaista ja aloittaa
uusien opettajien perehdyttämisen. Lisäksi kunnanjohtaja ja
sivistystoimenjohtaja kulkevat vielä tirkistelemässä toimiston oven takana
varmistaen, että kaikki ovat olleet ahkeria.
Vaikka rehtorin aika onkin hyvin kiireistä, muistaa hän
silti pitää huolta itsestään ottamalla pitkiä torkkuja ja keräämällä kuntoa
hiihtäen. Näin hän jaksaa sitten keskittyä kirjeiden lukemiseen, itsensä
kunnostamiseen sekä muihin joulun askareisiin. Aatonaattona Cafe Venlan väki valmistaa
runsaan jouluaterian, jonka jälkeen kunnanviraston väki vaipuu syvään uneen.
Aattoaamuna jokainen herää aikaisin varmistamaan, että kaikki mahdollinen on
tehty ja opiston väki voi lähteä joulun viettoon hyvillä mielin. Kun jouluaatto
sitten vihdoin kääntyy illaksi, saavat rehtori ja kurssisihteeri huoahtaa
helpotuksesta: valtava urakka alkaa olla ohi ja joka kotiin on toimitettu
sylillinen kurssiesitteitä!
Joulun jälkeen kiire ja säpinä opistolla taukoavat – mutta
vain hetkeksi. Kohta voi taas kuulla opettajien iloiset riemun kiljahdukset,
kun he aloittavat keväiset toimensa. Rehtorikin intoutuu kauniista talvisäästä
ja ryhtyy yhteen mielipuuhistaan: ”pilkkimiseen”. Tämän jälkeen hän lämmittelee
työtuolissaan ja jää odottamaan, että Cafe Venla loihtii makoisan lounaan
kaikille.
Kevät
Lopputalvesta opettajat ovat innoissaan, sillä tuleva kevät
merkitsee heille parasta opettamisaikaa. Kun kevät sitten alkaa tehdä tuloaan
ja opettajat pääsevät kevätlaitumille, rehtori toimistoväkineen alkaa kunnostaa
ja valmistaa seuraavan lukuvuoden kurssiohjelmaa. Rehtorilla on myös oma
keväinen perinteensä: joka kevät ennen kuin määräaika menee umpeen, hän
lähettää LAKE- ja opintoseteliavustusanomukset Opetushallitukseen. Kevään tulo
merkitsee opistolla muutakin; silloin on aika tehdä suursiivous! Koko opiston
väki puuhailee erilaisten askareiden parissa: opettajat lopettavat omat
kurssinsa ja hakevat toimistolta arviointilomakkeet. Kurssisihteeri kuuraa toimiston
jokaisen sopukan ja karsii talven aikana opiskelunsa keskeyttäneet opiskelijat
päiväkirjoista ja rehtori siivoaa työpöytänsä, jossa vallitsee melkoinen
sekasotku joulun jäljiltä.
Kun opetuspuuhat on saatu valmiiksi loppukeväästä, opiston väki
vetäytyy opettajien suunnittelukokoukseen muistelemaan edeltävää talvea ja
kuuntelemaan rehtorin tarinoita hänen matkoiltaan. Rehtori rakastaa myös
lukemista ja niinpä hän kokousillan hämärtyessä istahtaa takkahuoneen tulen
ääreen kurssipäiväkirjat käsissään. Jokaisen opiston työntekijän mielessä siintää
kuitenkin jo tuleva kesä ja seuraavan työvuoden alku.
Vaikka joku saattaisi toisin luulla, puhe on kuitenkin
fiktiota. Sen pohjana on käytetty www.santapark.com
–sivuston kirjoitusta ”Joulupukki eri vuodenaikoina”.
Kansalaisopisto on luovuuden lähde ja vapaa-ajan virkistäjä
Kansalaisopistojen liitto KoL
Kansalaisopistojen
liitto KoL oli mukana Kuntamarkkinoilla 9.-10.9.2015 muistuttamassa
kansalaisopisto-opiskelun hyvinvointivaikutuksista. Kunta-alan
suurimmassa vuosittaisessa
tapahtumassa kuntaväki pääsi äänestämään kansalaisopiston tärkeimmästä
vaikutuksesta kuntalaiseen. Lisäksi kansalaisopistojen ständillä oli
mahdollisuus kirjoittaa reissuvihon välityksellä terveisiä
opetusministerille. Reissuvihko kiertää vielä loppuvuoden
Kansalaisopistojen liiton tapahtumissa, minkä jälkeen se luovutetaan
opetusministeri Sanni Grahn-Laasoselle.
Ylivoimaisesti
suurin osa kyselyyn vastanneista kuntapäättäjistä piti tärkeimpänä
kansalaisopiston roolia luovuuden lähteenä ja vapaa-ajan virkistäjänä.
Kokonaisvaltaisesti
hyvinvoiva ihminen nauttii työstään enemmän, jaksaa paremmin sekä
tarttuu helpommin uusiin haasteisiin ja tehtäviin.
Kansalaisopisto-opiskelu tuo vastapainoa hektiselle työelämälle. Myös
tutkimustulokset (mm. Benefits of Lifelong Learning 2014) tukevat
ajatusta
hyvinvoinnin lisääntymisestä vapaan sivistystyön opintojen myötä.
Toiseksi
tärkeimmäksi vaikutukseksi nousi kansalaisopisto ikääntyvän ilona ja
eläkeläisen elinvoimana. Ikääntyvä väestö kaipaa arkeensa
yhteisöllisyyttä, virkistävää
ja mielekästä toimintaa sekä helposti saavutettavia kohtaamispaikkoja.
Aktiivinen arki ja mahdollisuudet viikoittaiseen sosiaaliseen
kanssakäymiseen vähentävät ennaltaehkäisevästi sosiaali- ja
terveydenhuollon kustannuksia. Useampi kansalaisopistojen ständillä
käynyt kertoi oman lähipiirinsä seniorista, jolle kansalaisopiston
kurssi on viikon kohokohta.
Kolmannen
sijan kyselyssä sai kansalaisopisto työelämän tukena ja muutoksen
mahdollistajana. Kun työelämän vaatimukset ja tarpeet muuttuvat vinhaa
vauhtia, tarjoaa
kansalaisopisto mahdollisuuden taitojen päivittämiseen ja uuden
oppimiseen.
Kansalais-
ja työväenopistojen syyslukukauden kurssit ovat juuri käynnistyneet tai
käynnistyvät pian. Kansalais- ja työväenopistoissa on enemmän
opiskelijoita kuin
missään muussa oppilaitosmuodossa Suomessa. Kurssit ovat kaikille
avoimia ja 187 opiston opetukseen osallistuu vuosittain noin 650 000
kansalaista. Opistojen yhteystiedot sekä lisätietoa kansalaisopistossa
opiskelusta löytyy osoitteesta www.kansalaisopistot.fi.
Lisätiedot:
Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen, jaana.nuottanen@kansalaisopistojenliitto.fi, p. 040 741 0641
Tiedottaja Lauramaija Hurme, lauramaija.hurme@kansalaisopistojenliitto.fi, p. 040 573 1620
Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen, jaana.nuottanen@kansalaisopistojenliitto.fi, p. 040 741 0641
Tiedottaja Lauramaija Hurme, lauramaija.hurme@kansalaisopistojenliitto.fi, p. 040 573 1620
Kansalaisopistojen
liitto KoL on järjestö, joka toimii kansalaisopistojen, niiden
opistolaisyhdistysten ja vapaan sivistystyön edunvalvojana. Liitto
auttaa opistoja
turvaamaan tasa-arvoista ja elämänlaajuista oppimista lähipalveluna.
JN
Rohkeasti uuteen harrastukseen
Minna kävi keväällä tutustumassa muutamaan opistomme kurssiin. Kuten meillä kaikilla, myös hänellä oli ensikertalaisen ennakkoluuloja, mutta osuivatko ne oikeaan?
Jos sinä punnitset uuden harrastuksen aloittamista, ehkäpä löydät Minnan mietteistä rohkaisua.
Jos sinä punnitset uuden harrastuksen aloittamista, ehkäpä löydät Minnan mietteistä rohkaisua.
Jooga
Olen ollut
tutustumassa erilaisiin kansalaisopiston kursseihin ja olen kiinnostunut nyt
kaikista ja kaikesta. Yhtenä keskiviikkona menin tutustumaan Ypäjälle joogaan.
Minulla oli vain matkassa ne käsitykset jotka olin saanut televisiosta. Eli ei minun
juttuni. Vääntävät ja kääntävät itseään eri asentoihin, lähestulkoon
mahdottomiin.
Tunti alkoi
valojen himmennyksellä ja rauhallisella opettajan äänellä. Liikkeet tehtiin
opettajan ohjeiden mukaan. Parhaiten keskittyi omaan hengitykseen ja liikkeisiin
kun piti silmiä kiinni. Minun piti olla tunnilla vain hetken seuraamassa ja
ottamassa muutama kuva, mutta jossakin vaiheessa havahduin, että minulla on
kiire jo toisaalle. Tunnelma oli niin rauhallinen, etten olisi halunnut ottaa
valokuvia ja pilata tunnelmaa.
Minut on
täysin käännytetty ja myyty tälle lajille. Päiväni ovat hyvin kiireisiä ja
tuntini vuorokaudessa eivät meinaa riittää, mutta joogatunnilla en kertaakaan
miettinyt työasioita vaan keskityin itseeni ja minun hyvin vointiini. Tunnin
jälkeen tuli ihanan rauhallinen ja raukea olo, hyvänolon tunne.
Kalligrafia
Mietin
tunnille mennessäni, että kuinka oppilaat jaksavat vuodesta toiseen harjoitella
erilaisten kirjainten ja tyylien kirjoittamista musteella.
Vau, mitä
kaikkea näinkään. Jokainen työsti omaa työtään ja kaikki olivat ihan
eri tyylisiä. Tehtiin kirjaimia inspiroituen eläimistä. Kirjainten värit sekä
muodot mukailivat eläinten olemusta. Runous ja maalaustaide yhdistettiin
kokonaiseksi teokseksi. Myös kultaa lisättiin töihin.
Ryhmässä oli
hyvä henki. Kun joku kokeili jotakin, niin toiset tulivat katsomaan mitä ja
miten se syntyi. Ryhmässä ideoita tuntui syntyvän ja niitä uskallettiin
kokeilla ja keksiä. Heillä oli kaikenlaisia välineitä ja värejä jopa neulasista
tehty ”kynä”.
Lähtekää
kokeilemaan tätä kurssia. Ei tarvitse olla hyvä käsiala, niin kuin aina
kuvittelin.
Minna
-S.M.
AIKUISKOULUTTAJAN PEDAPAKKI
8.11.2014 – 23.5.2015 HAMK:n Ammatillisessa
opettajakorkeakoulussa Hämeenlinnassa pidettiin vapaan sivistystyön opettajille
tarkoitettu Aikuiskouluttajan pedapakki (10 op).
Koulutuksen tavoite oli antaa opettajina jo toimiville
osallistujille uusia valmiuksia aikuisten opettamiseen, mm. valmiuksia käyttämään
erilaisia oppimisympäristöjä, mukaan lukien verkko- ja some-ympäristöt.
Koulutus oli opetushallituksen rahoittama maksutonta
opetustoimen henkilöstökoulutusta.
Ohjelman kuului 4 moduulia, joissa kussakin oli lähipäiviä
ja etätyöskentelyä.
Moduulit:
1.
Aikuisen oppimisen ohjaaminen
2.
Verkkoympäristöt aikuisen oppimista tukemassa
3.
Opettajana monikulttuuristuvassa oppilaitoksessa
4.
Aikuisopiskelijan vahvuudet ja tuen tarpeet
Jokiläänin kansalaisopistolta osallistujia oli 3. Muiltakin
Kanta-Hämeen kansalais- ja aikuisopistolta oli osallistujia.
1.
Moduulin yhteydessä piti tehdä kehittämistehtävä, jonka aiheen osallistujat
saivat valita vapaasti sen mukaan, mitä työssään he haluaisivat kehittää. On
saatukin monipuolisia ja eri aiheisiin liittyviä tehtäviä, kuten
palautelomakkeiden kehitys, venäjän kielen liikeverbien opettaminen, vireyden
ylläpito, yms. Minä käsittelin sitä, kuinka voi kannustaa vierasta kieltä
opiskelevaa ryhmää puhumaan vapaammin tunneilla. Eli
kyseessä olivat aiheet, joilla on todellakin merkitys omassa opettajan
työssään. Tämän lisäksi tehtävän kehittämisen aikataulu oli sellainen että
siitä oli mahdollista puhua ryhmässä tai testata sitä ryhmässä.
Koulutus
loppui 23. toukokuuta, jolloin suurimmalla osalla osallistujista ei ollut enää
tunteja, joten opitut taidot käytetään vasta ensi syksynä. Ryhmä oli
tyytyväinen kurssin sisältöön ja aikatauluun. Puhuttiin jopa siitä että ensi
vuonna olisi hyvä osallistua vastaavaan koulutukseen, siitä huolimatta että samoista
aiheista olisi kyse. Tämä koulutus ehdottomasti voidaan suositella muille
opistoille. Ymmärtääkseni tämä oli kuitenkin ainutlaatuinen koulutus, joka ei
toistu samanlaisena tulevaisuudessa, mutta saman järjestäjän koulutuksiin kannattaa osallistua.
Positiivisena
mieleistäni oli se että koulutuksen opettajat kohtelivat osallistujia
kollegoina, joilla on oma kokemus ja mielipide monista käsittelevistä asioista.
Tämän lisäksi oli avartavaa ja virkistävää tutustua muihin opettajiin, sekä
samoja että aivan erilaisia oppiaineita opettaville, kuunnella heidän
mielipiteitään asioista ja tutustua joskus eksoottisilta vaikuttaviin
aineisiin, joita he opettavat. Koulutuksen aikana ilmapiiri oli kannustava ja
luova.
-Venäjän kielen opettaja M.A.
Luokalla oli yli kolmekymmentä
oppilasta eri kansalaisopistoista ja monipuoliseksi ja mielenkiintoiseksi
tunnit tekivät se kun kaikki opettivat eri aineita. Samaa asia voitiin lähestyä
monelta erikantilta. Aikuisen oppimisen ohjaaminen ei ole samanlaista kielissä
kuin liikunnassa tai erilaisissa käsitöissä.
Tapasimme Hämeenlinnassa noin kerran
kuussa, aina lauantaisin. Päivät menivät nopeasti ja aina tuntuivat jäävän
vähän kesken. Johtui varmaan siitä, että olimme hyvin idearikas ja keskusteleva
ryhmä.
Välillä teimme tehtäviä kotona jotka
tarkastimme tunneilla. Mutta yleensä ennen tapaamista piti lukea ja pohtia
tulevaa aihetta. Materiaalin opettaja laittoi kaikille moodleen ja sitä kautta
lähetimme myös tehtävämme opettajalle. Jokainen teki myös kehittämistehtävän ja
siihen sai käyttää koko opiskeluajan.
Minulle päivät olivat
mielenkiintoisia ja aina oppi jotakin uutta. Kaikkia oppimaa en pysty
käyttämään omilla tunneilla, koska opetan harvoin ja ne ovat vain yhden kerran
aiheita. Ne opettajat jotka opettavat samaa ryhmää pidemmän aikaa pystyvät
paljon helpommin toteuttamaan opittuja asioita.
Suosittelen kaikille. Jo se, että
pääsee tapaamaan muita vapaan sivistystyön opettajia ja kuulemaan kuinka he
opettavat ja mitä opettavat. Toisilta saa paljon hyviä ideoita.
-Minna
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)