Tietoa blogista

Jokiläänen äänessä päivittelemme yleisiä opiston toimintaan liittyviä asioita. Alla olevista palkeista löydät blogit aiheittain

Rehtorin puuropuhe Opistolaisyhdistyksen puurojuhlassa


Yleisön pyynnöstä huolimatta julkaisemme rehtori Jukka Nummelinin Jokiläänin kansalaisopiston opistolaisyhdistyksen puurojuhlassa 4.12.2015 pitämän puuropuheen:

 
Jokiläänin kansalaisopisto eri vuodenaikoina

Kaikki tietävät, että joulu on kansalaisopistoväelle kiireistä aikaa: opettajat päättävät kurssejaan, kurssisihteeri johdattaa uusia tuntiopettajia päiväkirjan täyttämisen saloihin ja pitää kaikkien mielet tyytyväisinä ja myös rehtori valmistautuu aattoiltaa varten. Joulun aikaa lukuun ottamatta kansalaisopisto elää pitkälti lukuvuoden mukaan, joka muodostuu kurssien toiminnan rytmistä ja vuodenaikoihin liittyvistä muista töistä. Miten opiston vuosi siis kuluu?

Kesä

Työvuosi alkaa elokuussa, jolloin lukuvuoden ohjelmaesite valmistuu ja jaetaan kotitalouksiin. Myös rehtorilla on oma roolinsa, josta hänet tunnistaa. Juhannuksen aikaan, kun kurssisihteeri opettajien avustuksella kokoaa tulevan lukuvuoden ohjelmaa, alkaa rehtorin kesäaika. Tällöin rehtori pakkaa reppunsa ja suuntaa kesälaitumille loman viettoon.

Auringonoton lisäksi rehtori rakastaa vaeltamista etelän hiekkarannoilla. Raikkaat meriaallot ovat oivallinen paikka hyvälle uintireissulle, vaikka usein rehtori toteaakin luonnon läheisyyden uimista tärkeämmäksi. Luonnossa liikkuminen onkin rehtorille paras tapa rentoutua: Lapin karut tunturimaisemat, kauniit metsät korkeine mäntyineen ja korpikuusineen sekä kirkasvetiset joet ja järvet ovat puhtainta luontoa, mitä rehtori todella osaa arvostaa. Niiden parissa hän viettää useat yöttömät yöt kesän aikana.

Syksy

Kesän taittuessa syksyyn opiston toiminta on jo kasvanut huimasti. Ennen kurssien alkamista opettajat saavat kuitenkin nauttia vielä opettajakokouksen antimista, kuten kahvista ja pullasta. Tällöin myös rehtori kulkee mielellään kurssisihteerin kanssa opettajien joukossa keräten suunnittelulomakkeisiin uusia ideoita talven varalle. Etenkin tuoreet ehdotukset uusista kursseista saavat veden herahtamaan rehtorin silmille.

Syksyllä opistotoiminta suorastaan hehkuu ruskan väreissä. Ennen kuin loistokkaat uudet kurssit alkavat, tekee rehtori jokavuotisen ruskaretkensä. Retkellään hän samoaa erämaan tuntureilla pohtien maailman asioita ja rentoutuen iltanuotion äärellä. Ruskaretki onkin rehtorille viimeinen mahdollisuus levätä kunnolla ennen tulevaa joulua. Loppusyksystä opiston opettajat ja opiskelijat ryhtyvät odottamaan talvea ja vaipuvat hiljalleen talvihorrokseen.

Talvi

Alkutalvella oppituntien alkamisen jälkeen niin opiston opettajat kuin toimiston väkikin kokoavat opistolaisensa talvilaitumille. Tällöin laiskat saavat levätä, mutta opistolla on säpinää. Rehtori on asettunut mukavasti toimistoonsa lukemaan opiskelijoiden kirjeitä, opettajat ahkeroivat uusien oppituntiensa parissa, kurssisihteeri huolehtii asiakkaista ja aloittaa uusien opettajien perehdyttämisen. Lisäksi kunnanjohtaja ja sivistystoimenjohtaja kulkevat vielä tirkistelemässä toimiston oven takana varmistaen, että kaikki ovat olleet ahkeria.

Vaikka rehtorin aika onkin hyvin kiireistä, muistaa hän silti pitää huolta itsestään ottamalla pitkiä torkkuja ja keräämällä kuntoa hiihtäen. Näin hän jaksaa sitten keskittyä kirjeiden lukemiseen, itsensä kunnostamiseen sekä muihin joulun askareisiin. Aatonaattona Cafe Venlan väki valmistaa runsaan jouluaterian, jonka jälkeen kunnanviraston väki vaipuu syvään uneen. Aattoaamuna jokainen herää aikaisin varmistamaan, että kaikki mahdollinen on tehty ja opiston väki voi lähteä joulun viettoon hyvillä mielin. Kun jouluaatto sitten vihdoin kääntyy illaksi, saavat rehtori ja kurssisihteeri huoahtaa helpotuksesta: valtava urakka alkaa olla ohi ja joka kotiin on toimitettu sylillinen kurssiesitteitä!

Joulun jälkeen kiire ja säpinä opistolla taukoavat – mutta vain hetkeksi. Kohta voi taas kuulla opettajien iloiset riemun kiljahdukset, kun he aloittavat keväiset toimensa. Rehtorikin intoutuu kauniista talvisäästä ja ryhtyy yhteen mielipuuhistaan: ”pilkkimiseen”. Tämän jälkeen hän lämmittelee työtuolissaan ja jää odottamaan, että Cafe Venla loihtii makoisan lounaan kaikille.

Kevät

Lopputalvesta opettajat ovat innoissaan, sillä tuleva kevät merkitsee heille parasta opettamisaikaa. Kun kevät sitten alkaa tehdä tuloaan ja opettajat pääsevät kevätlaitumille, rehtori toimistoväkineen alkaa kunnostaa ja valmistaa seuraavan lukuvuoden kurssiohjelmaa. Rehtorilla on myös oma keväinen perinteensä: joka kevät ennen kuin määräaika menee umpeen, hän lähettää LAKE- ja opintoseteliavustusanomukset Opetushallitukseen. Kevään tulo merkitsee opistolla muutakin; silloin on aika tehdä suursiivous! Koko opiston väki puuhailee erilaisten askareiden parissa: opettajat lopettavat omat kurssinsa ja hakevat toimistolta arviointilomakkeet. Kurssisihteeri kuuraa toimiston jokaisen sopukan ja karsii talven aikana opiskelunsa keskeyttäneet opiskelijat päiväkirjoista ja rehtori siivoaa työpöytänsä, jossa vallitsee melkoinen sekasotku joulun jäljiltä.

Kun opetuspuuhat on saatu valmiiksi loppukeväästä, opiston väki vetäytyy opettajien suunnittelukokoukseen muistelemaan edeltävää talvea ja kuuntelemaan rehtorin tarinoita hänen matkoiltaan. Rehtori rakastaa myös lukemista ja niinpä hän kokousillan hämärtyessä istahtaa takkahuoneen tulen ääreen kurssipäiväkirjat käsissään. Jokaisen opiston työntekijän mielessä siintää kuitenkin jo tuleva kesä ja seuraavan työvuoden alku.

 

Vaikka joku saattaisi toisin luulla, puhe on kuitenkin fiktiota. Sen pohjana on käytetty www.santapark.com –sivuston kirjoitusta ”Joulupukki eri vuodenaikoina”.

 

Kansalaisopisto on luovuuden lähde ja vapaa-ajan virkistäjä


Tiedote. Julkaistu: 17.09.2015 klo 09:30
Kansalaisopistojen liitto KoL

Kansalaisopistojen liitto KoL oli mukana Kuntamarkkinoilla 9.-10.9.2015 muistuttamassa kansalaisopisto-opiskelun hyvinvointivaikutuksista. Kunta-alan suurimmassa vuosittaisessa tapahtumassa kuntaväki pääsi äänestämään kansalaisopiston tärkeimmästä vaikutuksesta kuntalaiseen. Lisäksi kansalaisopistojen ständillä oli mahdollisuus kirjoittaa reissuvihon välityksellä terveisiä opetusministerille. Reissuvihko kiertää vielä loppuvuoden Kansalaisopistojen liiton tapahtumissa, minkä jälkeen se luovutetaan opetusministeri Sanni Grahn-Laasoselle.
Ylivoimaisesti suurin osa kyselyyn vastanneista kuntapäättäjistä piti tärkeimpänä kansalaisopiston roolia luovuuden lähteenä ja vapaa-ajan virkistäjänä. Kokonaisvaltaisesti hyvinvoiva ihminen nauttii työstään enemmän, jaksaa paremmin sekä tarttuu helpommin uusiin haasteisiin ja tehtäviin. Kansalaisopisto-opiskelu tuo vastapainoa hektiselle työelämälle. Myös tutkimustulokset (mm. Benefits of Lifelong Learning 2014) tukevat ajatusta hyvinvoinnin lisääntymisestä vapaan sivistystyön opintojen myötä.
Toiseksi tärkeimmäksi vaikutukseksi nousi kansalaisopisto ikääntyvän ilona ja eläkeläisen elinvoimana. Ikääntyvä väestö kaipaa arkeensa yhteisöllisyyttä, virkistävää ja mielekästä toimintaa sekä helposti saavutettavia kohtaamispaikkoja. Aktiivinen arki ja mahdollisuudet viikoittaiseen sosiaaliseen kanssakäymiseen vähentävät ennaltaehkäisevästi sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia. Useampi kansalaisopistojen ständillä käynyt kertoi oman lähipiirinsä seniorista, jolle kansalaisopiston kurssi on viikon kohokohta.
Kolmannen sijan kyselyssä sai kansalaisopisto työelämän tukena ja muutoksen mahdollistajana. Kun työelämän vaatimukset ja tarpeet muuttuvat vinhaa vauhtia, tarjoaa kansalaisopisto mahdollisuuden taitojen päivittämiseen ja uuden oppimiseen.
Kansalais- ja työväenopistojen syyslukukauden kurssit ovat juuri käynnistyneet tai käynnistyvät pian. Kansalais- ja työväenopistoissa on enemmän opiskelijoita kuin missään muussa oppilaitosmuodossa Suomessa. Kurssit ovat kaikille avoimia ja 187 opiston opetukseen osallistuu vuosittain noin 650 000 kansalaista. Opistojen yhteystiedot sekä lisätietoa kansalaisopistossa opiskelusta löytyy osoitteesta www.kansalaisopistot.fi.
Lisätiedot:
Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen, jaana.nuottanen@kansalaisopistojenliitto.fi, p. 040 741 0641
Tiedottaja Lauramaija Hurme, lauramaija.hurme@kansalaisopistojenliitto.fi, p. 040 573 1620
Kansalaisopistojen liitto KoL on järjestö, joka toimii kansalaisopistojen, niiden opistolaisyhdistysten ja vapaan sivistystyön edunvalvojana. Liitto auttaa opistoja turvaamaan tasa-arvoista ja elämänlaajuista oppimista lähipalveluna.
JN

Rohkeasti uuteen harrastukseen

Minna kävi keväällä tutustumassa muutamaan opistomme kurssiin. Kuten meillä kaikilla, myös hänellä oli ensikertalaisen ennakkoluuloja, mutta osuivatko ne oikeaan?
 Jos sinä punnitset uuden harrastuksen aloittamista, ehkäpä löydät Minnan mietteistä rohkaisua.



Jooga

Olen ollut tutustumassa erilaisiin kansalaisopiston kursseihin ja olen kiinnostunut nyt kaikista ja kaikesta. Yhtenä keskiviikkona menin tutustumaan Ypäjälle joogaan. Minulla oli vain matkassa ne käsitykset jotka olin saanut televisiosta. Eli ei minun juttuni. Vääntävät ja kääntävät itseään eri asentoihin, lähestulkoon mahdottomiin.
Tunti alkoi valojen himmennyksellä ja rauhallisella opettajan äänellä. Liikkeet tehtiin opettajan ohjeiden mukaan. Parhaiten keskittyi omaan hengitykseen ja liikkeisiin kun piti silmiä kiinni. Minun piti olla tunnilla vain hetken seuraamassa ja ottamassa muutama kuva, mutta jossakin vaiheessa havahduin, että minulla on kiire jo toisaalle. Tunnelma oli niin rauhallinen, etten olisi halunnut ottaa valokuvia ja pilata tunnelmaa.
Minut on täysin käännytetty ja myyty tälle lajille. Päiväni ovat hyvin kiireisiä ja tuntini vuorokaudessa eivät meinaa riittää, mutta joogatunnilla en kertaakaan miettinyt työasioita vaan keskityin itseeni ja minun hyvin vointiini. Tunnin jälkeen tuli ihanan rauhallinen ja raukea olo, hyvänolon tunne.


 

Kalligrafia

Mietin tunnille mennessäni, että kuinka oppilaat jaksavat vuodesta toiseen harjoitella erilaisten kirjainten ja tyylien kirjoittamista musteella.
Vau, mitä kaikkea näinkään. Jokainen työsti omaa työtään ja kaikki olivat ihan eri tyylisiä. Tehtiin kirjaimia inspiroituen eläimistä. Kirjainten värit sekä muodot mukailivat eläinten olemusta. Runous ja maalaustaide yhdistettiin kokonaiseksi teokseksi. Myös kultaa lisättiin töihin.
Ryhmässä oli hyvä henki. Kun joku kokeili jotakin, niin toiset tulivat katsomaan mitä ja miten se syntyi. Ryhmässä ideoita tuntui syntyvän ja niitä uskallettiin kokeilla ja keksiä. Heillä oli kaikenlaisia välineitä ja värejä jopa neulasista tehty ”kynä”.
Lähtekää kokeilemaan tätä kurssia. Ei tarvitse olla hyvä käsiala, niin kuin aina kuvittelin.



Minna


-S.M.



AIKUISKOULUTTAJAN PEDAPAKKI



8.11.2014 – 23.5.2015 HAMK:n Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa Hämeenlinnassa pidettiin vapaan sivistystyön opettajille tarkoitettu Aikuiskouluttajan pedapakki (10 op).
Koulutuksen tavoite oli antaa opettajina jo toimiville osallistujille uusia valmiuksia aikuisten opettamiseen, mm. valmiuksia käyttämään erilaisia oppimisympäristöjä, mukaan lukien verkko- ja some-ympäristöt. 

Koulutus oli opetushallituksen rahoittama maksutonta opetustoimen henkilöstökoulutusta.
Ohjelman kuului 4 moduulia, joissa kussakin oli lähipäiviä ja etätyöskentelyä.
Moduulit:
1.       Aikuisen oppimisen ohjaaminen
2.       Verkkoympäristöt aikuisen oppimista tukemassa
3.       Opettajana monikulttuuristuvassa oppilaitoksessa
4.       Aikuisopiskelijan vahvuudet ja tuen tarpeet  

Jokiläänin kansalaisopistolta osallistujia oli 3. Muiltakin Kanta-Hämeen kansalais- ja aikuisopistolta oli osallistujia.
1. Moduulin yhteydessä piti tehdä kehittämistehtävä, jonka aiheen osallistujat saivat valita vapaasti sen mukaan, mitä työssään he haluaisivat kehittää. On saatukin monipuolisia ja eri aiheisiin liittyviä tehtäviä, kuten palautelomakkeiden kehitys, venäjän kielen liikeverbien opettaminen, vireyden ylläpito, yms. Minä käsittelin sitä, kuinka voi kannustaa vierasta kieltä opiskelevaa ryhmää puhumaan vapaammin tunneilla. Eli kyseessä olivat aiheet, joilla on todellakin merkitys omassa opettajan työssään. Tämän lisäksi tehtävän kehittämisen aikataulu oli sellainen että siitä oli mahdollista puhua ryhmässä tai testata sitä ryhmässä. 

Koulutus loppui 23. toukokuuta, jolloin suurimmalla osalla osallistujista ei ollut enää tunteja, joten opitut taidot käytetään vasta ensi syksynä. Ryhmä oli tyytyväinen kurssin sisältöön ja aikatauluun. Puhuttiin jopa siitä että ensi vuonna olisi hyvä osallistua vastaavaan koulutukseen, siitä huolimatta että samoista aiheista olisi kyse. Tämä koulutus ehdottomasti voidaan suositella muille opistoille. Ymmärtääkseni tämä oli kuitenkin ainutlaatuinen koulutus, joka ei toistu samanlaisena tulevaisuudessa, mutta saman järjestäjän koulutuksiin kannattaa osallistua.

Positiivisena mieleistäni oli se että koulutuksen opettajat kohtelivat osallistujia kollegoina, joilla on oma kokemus ja mielipide monista käsittelevistä asioista. Tämän lisäksi oli avartavaa ja virkistävää tutustua muihin opettajiin, sekä samoja että aivan erilaisia oppiaineita opettaville, kuunnella heidän mielipiteitään asioista ja tutustua joskus eksoottisilta vaikuttaviin aineisiin, joita he opettavat. Koulutuksen aikana ilmapiiri oli kannustava ja luova.      

-Venäjän kielen opettaja M.A.

  
Luokalla oli yli kolmekymmentä oppilasta eri kansalaisopistoista ja monipuoliseksi ja mielenkiintoiseksi tunnit tekivät se kun kaikki opettivat eri aineita. Samaa asia voitiin lähestyä monelta erikantilta. Aikuisen oppimisen ohjaaminen ei ole samanlaista kielissä kuin liikunnassa tai erilaisissa käsitöissä.

Tapasimme Hämeenlinnassa noin kerran kuussa, aina lauantaisin. Päivät menivät nopeasti ja aina tuntuivat jäävän vähän kesken. Johtui varmaan siitä, että olimme hyvin idearikas ja keskusteleva ryhmä.

Välillä teimme tehtäviä kotona jotka tarkastimme tunneilla. Mutta yleensä ennen tapaamista piti lukea ja pohtia tulevaa aihetta. Materiaalin opettaja laittoi kaikille moodleen ja sitä kautta lähetimme myös tehtävämme opettajalle. Jokainen teki myös kehittämistehtävän ja siihen sai käyttää koko opiskeluajan.

Minulle päivät olivat mielenkiintoisia ja aina oppi jotakin uutta. Kaikkia oppimaa en pysty käyttämään omilla tunneilla, koska opetan harvoin ja ne ovat vain yhden kerran aiheita. Ne opettajat jotka opettavat samaa ryhmää pidemmän aikaa pystyvät paljon helpommin toteuttamaan opittuja asioita.

Suosittelen kaikille. Jo se, että pääsee tapaamaan muita vapaan sivistystyön opettajia ja kuulemaan kuinka he opettavat ja mitä opettavat. Toisilta saa paljon hyviä ideoita.

-Minna