VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN?

Tänä päivänä on mitä suurimmassa määrin aiheellista kysyä tuo ns. ”tuhannen taalan kysymys”: Onko Suomessa kaikki hyvin? Maalailin edellisessä blogikirjoituksessani (12.9.2014) varsin suuria uhkakuvia vapaan sivistystyön ylle Suomenmaassa. Tällä hetkellä ei näytä siltä, että ne toteutuisivat siinä laajuudessa kuin oli pelättävissä. Vaikka valtionosuuksia ja -avustuksia karsitaankin tulevina vuosina miljoonilla euroilla, jää kunnille silti lopullinen päätösvalta, millä rakenteilla opistoja ylläpidetään ja kehitetään. Onneksi vapaan sivistystyön oppilaitosten ylläpitäjälupia ei tarvitse nyt uusia, kuten muiden oppilaitosmuotojen. Ne uusittiin juuri vuonna 2013. Tämä antaa tietyn turvatakuun opistojen olemassaololle jatkossakin. Sen sijaan opistojen ylläpitäjien tulee selvittää taloudellinen kantokykynsä ylläpitää opistoja. Kunnathan ovat varsin ahtaalla taloudellisesti nykypäivän Suomessa, eikä vähiten siksi, että valtio sysää jatkuvasti lisää tehtäviä kuntien kannettaviksi. Toivottavasti kuitenkin kunnilla on jatkossakin mahdollisuus ylläpitää opistoja. Totuushan on, että kansalaisopisto ei vie kunnan taloudesta kuin murto-osan ja vastaavasti tuo mittaamattomasti henkistä pääomaa kuntalaisille. Tämä näkyy ennen muuta heidän hyvinvointinaan. Kuntalaiset ovatkin tyytyväisiä nimenomaan kansalaisopistopalveluihin. Tyytyväisyys kansalaisopistopalveluihin on kyselytutkimusten mukaan lähes suurinta Suomen kunnissa. Ja kirjoittamaton lupaus maamme päättäjiltä on, että kansalaisopistotoimintaa järjestetään edelleenkin kaikissa maamme kunnissa. Jos yhdellä köyhällä kunnalla ei ole mahdollisuutta järjestää opistotoimintaa, niin sitten se järjestetään yhdessä naapurikuntien kanssa. Kuolematon lausahdus ”kaveria ei jätetä” pätee tässäkin asiassa.

Forssan seudun kuntien valtuustojen kokouksissa selvisi, että mitään yhdistymisiä ei tule lähitulevaisuudessa tapahtumaan tällä seudulla kuntien kesken. Mitä se sitten tarkoittaa vapaan sivistystyön oppilaitosten suhteen, jää nähtäväksi. Näin joulun alla voi kuitenkin todeta jatkoksi tuolle kirjoitukseni otsikolle ”…ja ihmisillä hyvä tahto!” Sitä sopii toivoa, myös kansalaisopistotoimintaa kohtaan.

HYVÄÄ JOULUA JA OPINNOLLISTA VUOTTA 2015 kaikille opistolaisille ja Jokiläänin äänen lukijoille!     

Jukka Nummelin, rehtori

Eläköön vapaa sivistystyö!

Kuntakentässä kuten koko suomalaisessa yhteiskunnassa on menossa varsinainen myllerrys. Kansalaisopistotkaan eivät ole jääneet tämän myllerryksen ulkopuolelle, vaan ovat, jos eivät nyt aivan sen ytimessä, niin lähellä kuitenkin. Tämä tarkoittaa sitä, että säästöjä etsitään, voisi sanoa melko rajulla otteella, myös kansalaisopistoista, kuten kaikkialta muualtakin. Sen lisäksi opetusministeriö on asettanut rahoitus- ja rakennetyöryhmän pohtimaan nimensä mukaisesti rahoituksen ja rakenteiden muuttamista koko vapaan sivistystyön kentässä. Työryhmän pitäisi jättää esityksensä kuluvan vuoden joulukuussa. Sen jälkeen olemme paljon viisaampia siitä mikä on opistojen tulevaisuus. Kovinkaan suuri ennustaja ei tarvitse olla, kun nyt sanon, että opistokentässä tulee keskittyminen jatkumaan eikä pelkästään kansalaisopistojen kesken, vaan yhdistymisiä muihinkin oppilaitoksiin, kuten ammatillisiin, tulee jatkossa tapahtumaan. Ja näinhän on jo osittain tapahtunut, kuten esim. Espoossa. Toinen ennustukseni koskee valtionosuuksia, jotka tulevat laskemaan reilusti tulevina vuosina. Eikä tarvitse myöskään olla matikkanero, kun pystyy sanomaan, että kansalaisopistojen opetustarjonta kuntalaisille tulee vähentymään rahoituksen pienentyessä.

 

Rinnan valtion suunnitelmien ja toimien kanssa on menossa ns. kuntarakenneselvitystyö ympäri Suomenmaata. Tälläkin seudulla neljä kuntaa (Forssa, Tammela, Jokioinen ja Humppila) pohtivat edellytyksiä kuntien yhdistämiselle. Vapaa sivistystyö on yhtenä miettimisen kohteena. Kysymys on siitä, miten seudun vapaan sivistystyön oppilaitokset (Lounais-Hämeen musiikkiopisto, Lasten ja nuorten kuvataidekoulu, Wahren-opisto ja Jokiläänin kansalaisopisto) organisoidaan, jos em. kunnat yhdistyvät yhdeksi kunnaksi tulevaisuudessa. Kysymyksiä on ilmassa paljon, kuten esim. pysyvätkö oppilaitokset erillään vai yhdistetäänkö ne niin, että kaikki ovat yhtä ja samaa oppilaitosta jatkossa vai niin, että vain kansalaisopistot yhdistetään? Tehdään niin taikka näin, niin yksi asia on kuitenkin varmaa; opistojen toimintaedellytykset on turvattava jatkossakin. Tämä merkitsee sitä, että opistoilla on riittävästi sekä henkilökuntaa, tiloja ja välineitä että ”riihikuivaa” rahaa. Tällöin ne pystyvät toteuttamaan ydintehtäväänsä eli ihmisten, kuntalaisten palvelemista, jotta nämä saisivat elämäänsä sisältöä ja rikkautta opistotoiminnan kautta.    

 

Jukka Nummelin, rehtori

 

P.S. Miten Sinä järjestäisit opistotoiminnan tällä seudulla tulevaisuudessa? Vastaa, kommentoi, keskustele!

Kansalaisopistot mukana säästötalkoissa

Kuten yleisessä tiedossa on Suomen taloudellinen tilanne on kaikkea muuta kuin hyvä. Sen vuoksi menoja vähennetään ja veroja nostetaan kautta linjan. Voi sanoa, että kaikkialta leikataan. Myös kansalaisopistotoiminta on joutunut tarkan pohdinnan alle, mistä voitaisiin säästää.
Maan hallitus on tehnyt päätöksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta, jossa vapaan sivistystyön osalta todetaan seuraavaa: "Toteutetaan vapaan sivistystyön rakenne- ja rahoitusuudistus. Tavoitteena on toiminnan laadun ja vaikuttavuuden varmistamiseksi luoda riittävän suuret vapaan sivistystyön oppilaitokset. Uudistuksessa selkeytetään ja ajantasaistetaan rahoituksen määräytymisperusteet. Rahoituksen tulee kannustaa opiskelumuotojen kehittämiseen. Toiminnan ennakoitavuuden parantamiseksi määritellään vapaan sivistystyön toiminnan volyymille ylläpitäjäkohtaiset rahoituksen reunaehdot. Vapaan sivistystyön valtionosuuksissa on otettu huomioon 18,5 milj. euron vähennys vuodesta 2017 alkaen."
Opetusministeri asetti vapaan sivistystyön rakenne- ja rahoitusryhmän 13.1.2014. Asettamispäätöksessä määrätään työryhmän tehtävistä seuraavasti: "...tehtävänä on laatia selvitykset ja ehdotukset rakenteellisesta kehittämisestä, kansalaisopistojen, kansanopistojen, kesäyliopistojen ja opintokeskusten rahoitusperusteiden muutostarpeista, etä- ja monimuoto-opetuksen rahoitusperusteista sekä ehdotukset lainsäädännön muuttamiseksi. Työryhmän tulee lisäksi laatia arvio ehdotusten kustannusvaikutuksista. Työryhmän tulee jättää ehdotuksensa OKM:lle 15.12.2014 mennessä." Kansalaisopistojen liitto on edustettuna sekä rakenne- ja rahoitusryhmässä että sen kansalaisopistojaostossa.
Meidän kaikkien kansalaisopistoihmisten tulee nyt huolehtia siitä, että äänemme kuullaan meitä koskevissa tärkeissä päätöksissä. Sen vuoksi olkaa kuulolla ja ottakaa rohkeasti yhteyttä päättäjiin, jotta meillä olisi kansalaisopistotoimintaa myös tulevaisuudessa. Väittäisin, että kansalaisopistotoiminta on tärkeä osa sitä kokonaisuutta, että ihmiset ja koko Suomi pysyvät elinvoimaisina tässä koko ajan muuttuvassa maailmassa.
Kansalaisopistojen tehtävän voisi kiteyttää viime viikon rehtoripäivillä lausuttuun lauseeseen: "Uuden luominen, olemassa olevan ylittäminen ja pyrkimys parempaan täyttyvät tiedosta, tosiasioiden tunnustamisesta ja tunnistamisesta sekä kyvystä aistia olevaa, tulevaa ja näkymätöntä." Voisiko sen enää osuvammin sanoa!

Jukka Nummelin
rehtori

Opiskelu aikuisiällä kannattaa

Kansainvälinen BeLL (suom. elinikäisen oppimisen hyödyt) -tutkimus osoittaa, että opiskelu aikuisiässä on pelkästään hyödyksi. Jopa liki yhdeksän kymmenestä tutkimukseen osallistuneesta koki, että opiskelun myötä opiskelumotivaatio koheni, käsitys itsestä oppijana vahvistui, sosiaalinen vuorovaikutus ja verkostot lisääntyivät. Samalla hyvinvointi ja tyytyväisyys omaan elämään paranivat. Tutkimuksesta kannattaa lukea tarkemmin esim. verkkolehdessä www.sivistys.net.
Omaehtoisen aikuisopiskelun tärkeitä mahdollistajia ovat nimenomaan kansalaisopistot, joita Suomessa on lähes 200. Kansalaisopistoissa on aikuisilla mahdollisuus osallistua itseään kehittävään monipuoliseen toimintaan laidasta laitaan. Opiskelu aikuisiällä on myös kansantaloudellisesti hyödyllistä, sillä sen avulla voidaan torjua tai hidastaa monia sairauksia, kuten dementia, joiden hoitokustannukset lisäävät valtion ja kuntien menoja ja siten vähentävät panostusta ihmisten kannalta hyödyllisempiin kohteisiin, kuten kansalaisopistotoimintaan. Panostamalla entistä enemmän kansalaisopistoihin meillä on tulevaisuudessa terveempi aikuisväestö, joka opiskelee ja nauttii elämästään loppuun asti.

Jukka Nummelin
rehtori

Jokiläänin kansalaisopiston blogi

Tervetuloa Jokiläänin kansalaisopiston blogisivustolle. Tämän sivuston avaamisen on mahdollistanut laatu- ja kehittämishanke "Sosiaalisen median hyödyntäminen opistotoiminnassa", joka on Opetushallituksen rahoittamaa kansalaisopistojen laatu- ja kehittämistyötä. Toivottavaa on, että nyt avautuu keskusteluväylä, johon aktiiviset opistolaiset voivat kirjoittaa heitä ja opistoa koskettavista tärkeistä asioista ja saada monet muutkin mukaan kirjoittamaan opistoasioista. Näin meillä on mahdollisuus tehdä opistomaailma entistä tunnetummaksi ja avoimemmaksi ja mikä tärkeintä... kaikkien ulottuville. 

Jukka Nummelin, rehtori