Hallituksen esitykset kaatuivat - mitä jatkossa?

Hallituksen esitykset toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rahoituslaeiksi ja rakenteellisesta kehittämistä koskeviksi laeiksi kaatuivat eduskunnassa aivan loppumetreillä. Mikäli esitykset olisivat tulleet hyväksytyiksi, olisi niiden pohjalta todennäköisesti nähty tulevaisuudessa toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön järjestämisverkon yhdistämisiä entistä suuremmiksi yksiköiksi. Nyt sen sijaan jäätiin odottamaan, miten käy tulevissa eduskuntavaaleissa ja vaalien pohjalta muodostettavan hallituksen kokoonpanossa. Se hyvin paljon ratkaisee, minkälaisia esityksiä on jatkossa tulossa koskien esim. toisen asteen koulutusta ja vapaata sivistystyötä.

Forssassa oli tarkoitus perustaa työryhmä jo hallituksen edellisen esityksen pohjalta miettimään tulevia ratkaisuja paikallisesti. Työryhmän perustaminen kumottiin eduskunnan päätösten myötä ja asia palautettiin seutuneuvostolle. Nyt seutuneuvosto miettii tulevia ratkaisuja. Veikkaisin, että seutuneuvostokin odottaa, että ensin käydään eduskuntavaalit ja sitten katsotaan, mistä päin tuulee eli minkälaisia päätöksiä uusi eduskunta tekee em. asioiden suhteen.

Kävi niin taikka näin, vapaan sivistystyön toimintaedellytykset tulee turvata jatkossakin. Historia on osoittanut, että vapaa sivistystyö on oleellinen osa suomalaista elämänmuotoa, ja että sitä tarvitaan myös tulevaisuudessa, jotta suomalainen hyvinvointiyhteiskunta eläisi ja kehittyisi meidän kaikkien parhaaksi.

 

Jukka Nummelin, rehtori

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN?

Tänä päivänä on mitä suurimmassa määrin aiheellista kysyä tuo ns. ”tuhannen taalan kysymys”: Onko Suomessa kaikki hyvin? Maalailin edellisessä blogikirjoituksessani (12.9.2014) varsin suuria uhkakuvia vapaan sivistystyön ylle Suomenmaassa. Tällä hetkellä ei näytä siltä, että ne toteutuisivat siinä laajuudessa kuin oli pelättävissä. Vaikka valtionosuuksia ja -avustuksia karsitaankin tulevina vuosina miljoonilla euroilla, jää kunnille silti lopullinen päätösvalta, millä rakenteilla opistoja ylläpidetään ja kehitetään. Onneksi vapaan sivistystyön oppilaitosten ylläpitäjälupia ei tarvitse nyt uusia, kuten muiden oppilaitosmuotojen. Ne uusittiin juuri vuonna 2013. Tämä antaa tietyn turvatakuun opistojen olemassaololle jatkossakin. Sen sijaan opistojen ylläpitäjien tulee selvittää taloudellinen kantokykynsä ylläpitää opistoja. Kunnathan ovat varsin ahtaalla taloudellisesti nykypäivän Suomessa, eikä vähiten siksi, että valtio sysää jatkuvasti lisää tehtäviä kuntien kannettaviksi. Toivottavasti kuitenkin kunnilla on jatkossakin mahdollisuus ylläpitää opistoja. Totuushan on, että kansalaisopisto ei vie kunnan taloudesta kuin murto-osan ja vastaavasti tuo mittaamattomasti henkistä pääomaa kuntalaisille. Tämä näkyy ennen muuta heidän hyvinvointinaan. Kuntalaiset ovatkin tyytyväisiä nimenomaan kansalaisopistopalveluihin. Tyytyväisyys kansalaisopistopalveluihin on kyselytutkimusten mukaan lähes suurinta Suomen kunnissa. Ja kirjoittamaton lupaus maamme päättäjiltä on, että kansalaisopistotoimintaa järjestetään edelleenkin kaikissa maamme kunnissa. Jos yhdellä köyhällä kunnalla ei ole mahdollisuutta järjestää opistotoimintaa, niin sitten se järjestetään yhdessä naapurikuntien kanssa. Kuolematon lausahdus ”kaveria ei jätetä” pätee tässäkin asiassa.

Forssan seudun kuntien valtuustojen kokouksissa selvisi, että mitään yhdistymisiä ei tule lähitulevaisuudessa tapahtumaan tällä seudulla kuntien kesken. Mitä se sitten tarkoittaa vapaan sivistystyön oppilaitosten suhteen, jää nähtäväksi. Näin joulun alla voi kuitenkin todeta jatkoksi tuolle kirjoitukseni otsikolle ”…ja ihmisillä hyvä tahto!” Sitä sopii toivoa, myös kansalaisopistotoimintaa kohtaan.

HYVÄÄ JOULUA JA OPINNOLLISTA VUOTTA 2015 kaikille opistolaisille ja Jokiläänin äänen lukijoille!     

Jukka Nummelin, rehtori